Miksi tasapainotusta tarvitaan?
Keskuslämmitys- sekä jäähdytysjärjestelmissä lämpö- ja jäähdytysenergia siirretään kuluttajaan lämpö- tai kylmäaineen avulla. Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiston teho on suorassa suhteessa kiertävänlämpö- tai kylmäaineen määrään. Tästä syystä lämpö- ja kylmäaineen virtausmäärien täytyy jakautua oikein järjestelmän eri osien välillä. Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta hyvin usein tähän tekijään ei kuitenkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Nykyaikaiset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät on varustettu tarkalla säätöautomatiikalla, minkä tarkoituksena on varmistaa lämmitys- ja jäähdytysverkoston säästeliäs toiminta sekä helppokäyttöisyys. Virheelliset virtausmäärät eivät mahdollista näiden tavoitteiden saavuttamista. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä ja laitteistoihin investoiduista summista ei hyötyä, mikäli järjestelmät eivät toimi oikein. Toivotun hyödyn sijasta tuhlataan energiaa, ja rakennuksen sisäilma on edelleen puutteellista. Sisäilma ei myöskään vastaa työturvallisuudelle asetettuja vaatimuksia.
Usein ilmenee, että myös kaikkien asianmukaisen määräyksien sekä ohjeiden mukaisesti suunnitellut sekä toteutetut lämmitysjärjestelmät eivät toimi vaatimuksia vastaavalla tavalla. Tällaisia ongelmia ilmenee satunnaisesti, ja usein miten lämmitys- tai jäähdytyskauden ollessa kiireimmillään.
Epätasapainossa olevaan lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmään viittaavat:
• epätavallisen pitkään kestävä tilojen lämpiäminen aamulla
• perusteettoman suuri lämpöenergian kulutus
• meluisat putkistot ja lämmityslaitteet
• lämpötilaerot eri kerroksissa ja tiloissa
• liian matala/korkea lämpötila koko rakennuksessa tai joissakin tiloissa
Optimaalisen sisäilman varmistamiseksi, jokaisessa rakennuksessa on oltava moitteettomasti toimiva lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä. Järjestelmien asianmukaisen toiminnan varmistaa laadukkaan toteuttamisen lisäksi myös laitteistojen tasapainotus sekä mittaukset.
Lämmitysjärjestelmän tasapainostusta tarvitaan ennen kaikkea lämmityskustannusten vähentämiseksi sekä tilojen käyttömukavuuden lisäämiseksi, mutta tasapainotuksesta on myös muuta hyötyä. Esimerkiksi erillisellä lämmitysjärjestelmällä varustetuissa tiloissa keskuslämmityskattilan ja polttimon käyttöikä pitenee, sillä niitä ei enää tarvitse kytkeä päälle ja pois päältä yhtä usein kuin aikaisemmin. Myös lämmitysjärjestelmän tiloissa aiheuttaman melun määrä vähenee.
Tasapainotus
Lämmitysjärjestelmien asianmukaisen toiminnan takaa laadukkaan toteutuksen lisäksi myös laitteistojen tasapainotus sekä mittaukset.
Tasapainotuksen suorittamista varten, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien täytyy olla kokonaisuudessaan valmiita. Toteutuspiirustukset tarvitaan myös kaikista mahdollisista projektia koskevista muutoksista.
Säädöt suoritetaan loppukäyttäjän (lämmityspatterit, puhaltimet, jäähdytyslevyt jne.) esisäätöventtiileiden sekä putkien liitoskohdissa sijaitsevien linjasäätöventtiileiden avulla. Ensin kaikki venttiilit säädetään suunnitelman tietoihin perustuviin laskennallisiin asentoihin. Tämän jälkeen tasapainotusta jatketaan linjan säätöventtiilistä mitatun virtausmäärän perusteella. Lopulliset tarkat säädöt suoritetaan vastaavan tasapainotusmenetelmän avulla sekä suunnitelmassa ilmoitetut virtausmäärät huomioon ottaen, mikä puolestaan takaa järjestelmän suunnitelmanmukaisen toiminnan.
Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän tasapainotus- ja mittaustyöt on suoritettava riippumattoman mittauslaboratorion toimesta, jolla on riittävä kokemus, tiedot sekä laitteet. Valitettavan usein lämmitysjärjestelmien asentajat suorittavat itse myös tasapainotukset eli asentaja tarkistaa suorittamansa työn laadun, mikä ei ole järkevää.
Tasapainotuksista ja mittauksista on laadittava ns. järjestelmätodistus, josta ilmenevät järjestelmän todelliset toimintaparametrit.
Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asianmukainen tasapainotus mahdollistaa järjestelmän optimaalisen toiminnan sekä energiankulutuksen.
Mittausinstrumentit:
TA CMI: 0,5 – 200 kPa
-20 – 120 °C
TA CBI: 0,5 – 200 kPa